Lapset ja nuoret ei voi jonottaa mielenterveyspalveluiden piilojonoissa

Iltalehdessä uutisoitiin tänään tutusta aiheesta, mielenterveyspalveluiden huonosta ja olemattomasta saatavuudesta."- Nuorten arki on viritetty liian vaativalle tasolle. Koko yhteiskunnan tasolla pitäisi pohtia, saavatko lapset ja nuoret riittävästi aikuisen tukea ja sellaista ohjausta, mitä he tarvitsevat."

Uusimassa Kasvun tuki 02/2021 lehdessä useassa eri artikkelissa nostetaan esiin lasten hyvinvointiin liittyviä teemoja. Helsingin yliopiston nuorisolääketieteen dosentti Silja Kosola toteaa seuraavanlaisesti;- Neuvolassa keskitytään liikaa fyysiseen terveyteen. Esimerkiksi oppimisvaikeuksia pääsee aivan liian paljon läpi, eikä psykososiaalisiin haasteisiin saa riittävästi tukea. Kouluterveydenhuollon osalta taas kukaan ei oikeastaan tiedä, tuottaako se terveyttä. Resursseja upotetaan vaikuttamattomiin toimiin, kuten skolioosin seulontaan koko ikäluokalta. Elintavat polarisoituvat ja fyysiset ja psyykkiset sairaudet ennustavat koulupudokkuutta. Terveyden eriarvoisuus on tekijä, joka välittää perhetaustan vaikutusta koulutuslopputulemiin. Todelliset hyvinvointivajeet pitäisi kyetä tunnistamaan paremmin. Kosolan mukaan yksi nykyjärjestelmän ongelmista on perheen kohtaamien työntekijöiden vaihtuvuus, minkä vuoksi menetetään monta mahdollisuutta havaita riskit ajoissa. - Lisäksi yhteistyötä ja tiedon liikkumista ammattiryhmien välillä pitäisi edelleen parantaa. Vain näin voitaisiin päästä kiinni siihen, onko lapsen ongelmien taustalla ADHD, liian levoton luokkaympäristö vai onko niin, ettei kukaan laita häntä kotona nukkumaan. Asioiden käsittely ei saa jäädä vain siihen, että laitetaan kotiin Wilma-viesti, Kosola painottaa.

Osa koulun opettajista kokee, että lapsen lahjakkuus ja koulukyvykkyys on sisäsyntyistä, jolloin herää kysymys, osataanko kaikkia lapsia edes motivoida ja tukea niin jotta jokaisella on mahdollisuus loistaa ja kasvattaa akateemisia kykyjään kukoistukseensa?

Opettajat kuitenkin tietävät ja tunnistavat riskitekijät, joita koulupudokkuuteen liittyy. Syrjäytymisen prosessin riskitekijät voivat liittyä niin lapseen itseensä kuin hänen perhetaustaansa. Sijoitetuilla lapsilla on erityisen suuri riski kouluakäymättömyyteen.

Jos opettajien ja koulujen kesken on eroja miten lasta tuetaan, on selvää että lapset ovat jo eriarvoisessa asemassa siitäkin näkökulmasta katsoen. Olisiko aika pohtia miten palveluympäristöstä huolimatta tuetaan lasta ja hänen perhettään, vaikuttavasti?

Lapsen taustoista huolimatta lasten eriarvoistumista tulee välttää, ja meidän tulee tehdä kaikkemme, jotta jokaisella lapsella ja nuorella on edessään ehjä koulutuspolku ja tarvittavat tukitoimet oppimiseen. Ehkä on syytä myös pohtia miten neuvolaikäisestä lähtien otamme aidosti muitakin asioita puheeksi perheen kanssa kuin lapsen kasvukäyrät. Uusimpien tutkimusten mukaan jo pienten vauvaikäisten lasten univaikeuksilla on yhteys myöhempiin terveydellisiin ongelmiin kuten esimerkiksi keskittymiseen liittyen, siksi niihin tulee puuttua varhain.

Ja mikäli keskittymisen ongelmiin ei saa ajoissa tukea ja apua, lapsen kohtaamat vaikeudet tulevat vain lisääntymään. Myöhemmin tämä lapsen kokemat epäonnistumisen tunteet kasautuvat möykyksi lapsen sisällä kun hän ei onnistu asioissa samalla tavalla kuin ikätoverinsa. Kaikki tämä vaikuttaa lapsen minäkuvaan ja lopulta mielenterveyteen. Neuvola, varhaiskasvatus, koulu. Ympäristöt joissa lapsi jo valmiiksi on ja hänet kohdataan siellä päivittäin. Miten voimme tukea raskausajasta lähtien vanhempien mielenterveyttä ja vauvan syntymän myötä koko perhettä? Lastensuojelun palveluiden tarjoamisessa tulisi myös hyödyntää enemmän vaikuttavuuteen perustuvia menetelmiä joista olisi olemassa vahvaa tutkimusnäyttöä. 

Haluan tietää, millainen tilanne sinun kunnassa on mielenterveyspalveluiden suhteen?

Näenepsy järjestö sekä sivusto Erityisvoimia, tunnistatteko te tämän ilmiön kun olette kuulleet erityislasten vanhempia?

Eilen käynnistyi ajankohtaan nähden sopivasti koko nuorisoalan yhteinen aluevaalikampanja "#pitääollahuolissaanNuorten hyvinvointi on koko yhteiskunnan kohtalonkysymys.

Tulevien valtuutettujen tulee todella pohtia tarkkaan miten ennaltaehkäisemme hyvinvointialueella mielenterveysongelmia ja takaamme kaikille nopean hoitoon pääsyn.

#aluevaalit2022 Keski-Suomen Kokoomus #pitääollahuolissaanMielenterveyden keskusliittoMIELI Suomen Mielenterveys ry Allianssihttps://www.iltalehti.fi/.../9b51dc36-edea-4d63-bd89...