"Lapsilla ja nuorilla ei ole varaa pudota palveluaukkoihin"

6.12. julkaistiin mielipidekirjoitukseni sanomalehti Keskisuomalaisessa. Olen huolissani miten tulevaisuudessa otamme lapset ja nuoret huomioon palveluissamme. Heidän hyvinvointiin on panostettava.

"Kaikista kallein hintalappu laitetaan sellaiselle hyvinvointialueelle, jossa asiakkaan tuen tarpeita ei kuulla, jonka myötä aito avunsaanti estyy, kun tarjotut palvelut eivät vastaa tarpeeseen."

ETUSIVU » PÄÄKIRJOITUS & MIELIPIDE 6.12.2021 10:00

Mielipide: "Lapsilla ja nuorilla ei ole enää varaa pudota palveluaukkoihin"

Linda Pippuri

Kirjoituksessaan "Millainen tuleva Keski-Suomen hyvinvointialue on sinun toiveissasi?" (KSML 23.11.) Jukka-Pekka Mecklin ja Päivi Fadjukoff toivat esiin Keski-Suomen maakunnassa olevan sen kaltaista osaamista jonka pohjalta meillä on kaikki edellytykset luoda uudenlaisia entistä parempia palveluita asiakkaille.

Työhyvinvoinnin äärelle tulee pysähtyä nyt. Vain hyvinvoiva työntekijä pystyy pitämään huolta muista. Työympäristöt ja työnkuvat voivat sote-alalla olla keskenään hyvinkin erilaisia, jonka vuoksi niissä kaikissa tulisi aloittaa työhyvinvointikyselyt.

Kyselyiden tuloksia tulisi osata lukea ja hyödyntää niitä tekemällä tarvittavia ja mahdollisia muutoksia työpaikalla. On totta, että palkkaus alalla on matala työn vaativuuteen ja kuormittavuuteen nähden. Toivon mukaan tähän saataisiin aikanaan myös muutos.

PALVELUIDEN kehittämisessä olennaista on tulevaisuudessa kuulla niin työntekijöitä kuin asiakkaita. Uusi hyvinvointialue vaatii ammattilaisilta kykyä ja ennen kaikkea halua oppia uusia tapoja toimia asiakkaiden kanssa.

Asiakkaat tulee nähdä osallisina ja tarjota heille myös aitoja mahdollisuuksia tuoda omia mielipiteitään esiin sekä päästä vaikuttamaan heitä koskeviin päätöksiin.

Maakunnan kaikilla kunnilla olisi hyvä olla mahdollisuus lähteä mukaan kehittämistyöhön asiakkaiden kanssa, jotta lapsilla ja perheillä on saatavilla tasalaatuista palvelua ympäri maakunnan. Keski-Suomen hyvinvointialue tarvitsee tulevaisuudessakin myös järjestökentän osaamista ja niiden palveluilla on merkittävä vaikutus ihmisten hyvinvoinnin ylläpitämiseen.

KANSALLISEN lapsistrategian valmistumisen myötä on entistä tärkeämpää kiinnittää huomiota lasten oikeuksiin ja lasten välisten hyvinvointierojen kaventamiseen. Keski-Suomessa tuleekin jatkossa taata, että kaikilla lapsilla on oikeus saada heille parhaiten soveltuvat palvelut riippumatta asuinpaikasta.

Keski-Suomessa tehdään kehittämistyötä lastensuojeluun liittyen. Toivon mukaan jatkossa lastensuojelupalveluiden uudistamiseen otetaan lisää mukaan paikallisia kokemusasiantuntijoita, niin lapsia kuin vanhempiakin. Heitä tarvitaan palveluiden suunnitteluun ja arvioimaan niiden laatua sekä tehokkuutta.

Asiakkailla on merkittävä rooli, kun palveluita suunnataan juuri heille. Varhaiskasvatuksen henkilöstön osaamista vahvistetaan lisäämällä lapset puheeksi-menetelmän käyttöönottoa, joka mahdollistaa entistä paremmin varhaisen puuttumisen ja yhteisen ymmärryksen lisäämisen lapsen asioista. Sen ohella olisi tärkeää, että saisimme luotua varhaiskasvatuksen joka yksikköön käyttöön menetelmiä, joilla vahvistaa suunnitelmallisesti lasten mielenterveyttä ennaltaehkäisevästi.

Varhaiskasvatus tavoittaa päivittäin suurimman osan lapsiväestöstä, jonka vuoksi se olisi kaikista luontevin ympäristö toteuttaa mielenterveyteen liittyvää ennaltaehkäisevää työtä. Nämä toimenpiteet eivät saisi kuitenkaan kuormittaa liikaa jo ahdingossa olevia kasvatusalan ammattilaisia.

PALVELUAUKKOJEN tunnistamista palveluissa tulee jatkaa ja nostaa niitä esiin, jotta voimme yhdessä löytää niihin jatkossakin ratkaisuja. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin kustannuksella emme voi olla ottamatta asiaa vakavasti.

Lastensuojelun palveluilla ei voi jatkossa myöskään voi korvata tarvittavia mielenterveyspalveluita, vaan tulevaisuudessa meidän tulee tarjota oikeanlaista tukea jo hyvissä ajoin. Toivon mukaan uudet hyvinvointialueen valtuuston jäsenet näkevät kuinka tärkeää on panostaa lasten, nuorten sekä perheiden palveluiden toimivuuteen ja tukea heidän omia mahdollisuuksiaan vaikuttaa palveluihin sekä niiden laatuun.

Palveluita suunnitellessa pitää ottaa huomioon myös erityislapset ja perheiden monimuotoisuus. Hyvinvointialueen tulee pyrkiä myös työnantajan roolissa perheystävällisiin käytäntöihin.

Kaikista kallein hintalappu laitetaan sellaiselle hyvinvointialueelle, jossa asiakkaan tuen tarpeita ei kuulla, jonka myötä aito avunsaanti estyy, kun tarjotut palvelut eivät vastaa tarpeeseen. Tämä asiakas hakeutuu toistuvasti uudelleen palveluiden piiriin.

Kirjoittaja on sosionomi, varhaiskasvatuksen opettaja, LUMO-hankkeen kokemusasiantuntijajäsen, Keljonkankaan kouluyhdistyksen hallituksen jäsen ja aluevaaliehdokas (kok.) Jyväskylästä.

https://www.ksml.fi/paakirjoitus-mielipide/4392906@KSML.fi - Keskisuomalainen @Keski-Suomen Kokoomus #aluevaalit2022